Hanna hurahti

 Makramee on vanha tekniikka. 1200-luvulla arabit solmivat tekstiilien päihin koristeita ylimääräisistä langoista. Migramah on arabiaa ja tarkoittaa reunakoristelua. Solmukoristelu tunnettiin historiatietojen mukaan myös Babyloniassa ja Assyriassa. Taito levisi eurooppaan ja 1800-luvulla solmeiluharrastus oli huipussaan. Itse muistan mummoni solmeilleen sipuli- ja hedelmäpusseja makramee-tekniikalla, kun olin lapsi. Meillä pohjolassa tekniikan suosio hiipui 1970-luvulla muutamaksi vuosikymmeneksi. Minä kävin solmuja harjoittelemassa makramee-kurssilla vuonna 2015 ja pian sen jälkeen Taitoliitto valitsikin makrameen vuoden 2017 käsityötekniikaksi. Innostus on minulla ja muutamalla muullakin säilynyt tähän vanhaan tekniikkaan! Kuvassa tämän syksyn solmeiluja, makramee amppeliverhoja Lankavan Paulina punoskuteesta.

 Viherkasvit ovat meillä jostain kumman syystä lisääntyneet ja kattoon ei oikein voi koukkuja porata, kattolämmityslevyjen vuoksi. Pitää siis keksiä uusia ratkaisuja roikkuvien viherkasvien sijoitteluun. Verhot meillä on vain muutamassa ikkunassa mutta verhotangot kyllä löytyy. Seinäamppelin ja verhoamppelin välimuoto: verhotankoamppeli. Solmeiltu makramee tekniikalla Lankavan Paulina-punoskuteesta. Aivan loistava ratkaisu - näitä täytyy tehdä lisää!

Viikonloppuna olin nikkaroimassa puutarhatuoleja Taitokeskus Aivian kurssilla. Laitetaan pitkästä aikaa muutama kuva tänne blogiinkin. Jos kotona olisi koneet ja laitteet, niin nikkaroisin varmasti useammin - mahdottoman kivaa puuhaa. Tässä pyöräytetään ruuveille kuopat valmiiksi. Siitä se alkaa tuoli hahmottumaan. Tässä kohtaa on tärkeä, että saadaan istuin- ja selkäosat varmasti suorakulmaan. Istuin- ja selkälaudat pitää muistaa ruuvata "hymy" ylöspäin, niin laudat eivät rupea myöhemmin irvistelemään. Huomaatko muuten ihanan sydän-kuvion? Kesällä sivelen näihin läpikuultavan Osmon EcoGardenin pintaan, että männyn kaunis kuvio saa jäädä vielä näkyviin. Näissä kelpaa köllötellä ja nauttia tulevasta, toivottavasti aurinkoisesta kesästä!