Hanna hurahti

Uskallankohan julkaista nämä kuvat vaikka Joulupukki ei ole vielä tullutkaan? Meidän 11-vuotias saa lahjaksi lasihelmistä kudotun rannekorun. Koruja kudonta-tekniikalla tehtäessä luodaan loimeksi helmikorulankaa esim. pahvin palasen ympärille. Rivi helmiä noukitaan langalle ja lanka pujotetaan loimilangan alta. Helmet nostetaan sormella ylös niin, että jokainen helmi nousee omalle paikalleen loimilankojen väliin. Sitten langalla palataan takaisin yläpuolelta helmirivin läpi. Reunan loimilanka sitoo "kuteen" kiinni. Korujen teko kutoen on nopeaa hommaa mutta päättely ei todellakaan suju rivakasti. Jokainen lanka kun pitää erikseen päätellä korun sisään. Koruun laitetut solmunsuojat ja papukaijalukko olivat myös todella aikaa vievä projekti. Toivottavasti on mieluinen joululahja, ettei minulta tule itku!

Veistelin ja hioin lepästä voiveitsiä. No ei ne veitset aivan entisajan tyyliin syntyneet vaan vannesaha ja nauhahiomakone olivat hyvänä apuna alkuvaiheessa. Ja hiomapaperia kului. Hionta kannattaa aloittaa karhealla 80llä santapaperilla. Kun veitsi on muodossaan, siirrytään pikku hiljaa aina vaan hienompaan ja hienompaan paperiin. 320llä viimeinen silaus ja näin pinta saadaan todella sileäksi ja virheettömäksi. Pintakäsittelyn voi tehdä esim. pellava-, ruoka- tai unikkoöljyllä. Käsittely on hyvä uusia muutaman kerran. Ja eikun välipalaleipää voitelemaan!

Kuvassa loistelee Tuula-kudontakehyksellä tehty paperinaruryijy. Väri on hennon vaaleanpunainen - paksu paperinaru on valkoista ja ohut vaaleanpunaista. Loimena on kalalanka ja pohja on kudottuttu trikookuteella. Led-valot on pistelty pohjan läpi ja toimivat kätevästi paristolla. Valmis työ on kiristetty puukehysten ympärille ja nidottu kiinni. Paperinarun solmiminen ryijysolmuilla on todella aikaa vievää ja ainakin minun kropalle raskasta. Varaa siis aikaa projektiin ja muista taukojumppa!

Testasin lasihelmitöiden suunnitteluohjelmaa Easy Bead Patternsia. Siellä voi suunnitella itse koruja tai antaa ohjelman piirtää suunnitelma suoraan valokuvasta. Testasin minkälaisen ohjeen kone tekee piirretystä kissan kuvasta. Melko selkeän työpiirroksen kone sai aikaiseksi. Vain muutamia kohtia jouduin fiksailemaan mieleisekseni. Mitä suurempi työ, sitä parempi varmasti laadusta tulee. Ja pitihän se ohje testata käytännössä. Tarvikkeina lasihelmiä, helmityölankaa ja ohut neula sekä päättelyyn kynsilakkaa. Lasihelmistä Peyote-tekniikalla tehty kissa-koriste pääsi aitiopaikalle meidän joulukuuseen. Siellä se kimaltelee kauniisti valojen loisteessa.

Kierrätys on in - enemmän kuin koskaan. Vanhat farkut varsinkin kannataa laittaa kiertoon. Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon farkkujen valmistukseen ja niihin käytetyn pellavan viljelyyn on maailman vesivaroja käytetty? Itse olen tehnyt penaaleja ja pussukoita farkuista, jotka eivät jostain kumman syystä enää mahdu jalkaan. Tässä esimerkki kaava pussukalle. Vuorikangas kannattaa jättää hieman pienemmäksi. Kankaitahan voi myös koristella esim. kankaanpainannalla. Ja eikun ompelukoneet laulamaan! Pussukan toinen puoli mustien farkkujen lahkeesta.

Mummun tekemä vanha valkoinen pitsiliina on jo hieman kulahtaneen värinen. Pihallakin on niin harmaata ja synkkää vaikka ollaankin jo joulukuussa. Tarvitaan siis väriä harmaaseen arkeen! Tässä ohje puuvillan ja pellavan värjäämiseen reaktiiviväreillä (Levafix): Punnitse värjättävä kangas. Mittaa vesi sankoon. 100 grammalle kangasta tarvitset kaksi litraa vettä. Käytä niin kuumaa vettä, kun hanasta tulee eli vähintään 40 asteista. Valitse kasvikuiduille (puuvilla, pellava yms.) sopiva väripigmentti. Täyspigmenttiin tarvitset neljä grammaa pigmenttiä/100g kangasta. Muista käyttää hanskoja ja hengityssuojaa väripigmenttiä käsiteltäessä. Sekoita väriaine pieneen määrään vettä ja lorauta se sankoon. Sekoita sankoon myös glaubersuola ja sooda. Glaubersuolaa tarvitaan 100g ja soodaa 40g/100g kangasta. Kastele värjättävä kangas ja laita se märkänä lillumaan sankoon pariksi tunniksi. Huuhdo värjättyä kangasta kylmällä kunnes vesi on kirkasta. Keitä värjättyä kangasta 10-20 minuuttia kattilas

Lasihelmet vilisevät silmissä. Niitä on tällä viikolla tullut pujoteltua muutamia, ohuttakin ohuemman neulan läpi. Kuvissa verkko- ja peyote-tekniikalla valmistetut rannekorut. Aivan turha alkaa selostamaan tekniikoista, koska se olisi liian monimutkaista tekstiä. Tekniikat eivät siis ole vaikeita mutta vaihekuvista saa parhaiten kiinni jutun juonesta. Käykäähän googlettamassa mutta varokaa, nämä helmityöt koukuttavat pahasti!